Hyppää sisältöön

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot

Kuvittele keskustelu, jossa joku huutaa sinulle: ”Et koskaan…Aina sinä…!” Ilmaisut ovat itsessään hyökkääviä ja syyttäviä. Miten kuvittelet reagoivasi tämän kaltaiseen viestiin? Entä jos huutamisen sijaan toinen kertoisi rauhallisempaan äänensävyyn: ”Koen, että jätät minut yksin arjen asioiden kanssa. Se tuntuu minusta loukkaavalta ja epäkunnioittavalta. Voisitko auttaa minua?” Ehkä tämänkaltainen viesti olisi helpompaa vastaanottaa?

Vuorovaikutus on taito, jota voit opetella. Se on dialogia, joka koostuu omien tunteiden ja ajatusten kuvaamisesta sanallisesti. Rakentava vuorovaikutus ei sisällä hyökkäävyyttä, vaatimista tai tuomitsemista. Kuulijan on helpompaa vastaanottaa ja ymmärtää viestisi tarkoitusperä, kun kuvaat tunteitasi ja ajatuksiasi ääneen etkä luota vain siihen, että kuulija osaa tulkita tuntemuksesi vain eleistäsi ja ilmeistäsi. Mitä tarkemmin kuvailet, sen helpompaa vuorovaikutus on molemmille osapuolille. 

Vuorovaikutus on myös tunteen vastaanottamista ilman, että pyrkii kiistämään, kieltämään tai muuttamaan toisen tunnekokemusta. Rakentava keskustelu on ennen kaikkea sitä, miten puhun toiselle, mitä eleeni ja ilmeeni kertovat, mitä sanoja käytän, millä tavalla puhun, kuuntelenko aktiivisesti toista ja viestinkö toiselle kunnioittavani häntä.

Moni arkinenkin ongelma ratkeaisi helpommin, jos osaisimme ja rohkenisimme kertoa ajatuksistamme, toiveistamme ja tarpeistamme sekä muistaisimme myös kuunnella ja kysyä toisen näkökulmia. 

Miten kehittyä vuorovaikutussuhteessa?

Kun tunnistaa omia ajatuksistaan, tunteita, tarpeita ja toiveita, on helpompi ymmärtää myös omia tunteitaan. Tietoisuus tunteista lisää myös ymmärrystä omista oikeuksistamme, jonka jälkeen meidän on helpompi kertoa toiselle omasta tunnekokemuksesta.

Esimerkiksi, ”Tunnistan olevani pettynyt, kun toinen perui tapaamiseen, jota olin kovasti odottanut. Tunnen pettymystä. Tunne on ok, mutta pääsen tästä hetken päästä yli..” Kun olemme ensin saaneet selvää omista tunteistamme, pystymme selkeämmin kuvailemaan ajatuksiamme muille. Minä-viestinnän avulla välitämme tunnetilamme vastaanottajalle. Keskitymme siihen, miltä meistä tuntuu, emmekä toisen syyttelyyn. 

Mutta, mitä tehdä tilanteessa, jossa vuorovaikutus ei toimi tai dialogi ei ole rakentavaa? 

Vaikka toinen ei puhuisi, on hyvä itse pitäytyä minä-viestinnässä, pohtia mitä itse haluaa toiselta ja mitkä ovat ne tarpeet, joita itsellään. Sekä myös kysyä, mitä toinen haluaa ja tarvitsee. Katso viereisen sivun kahdeksan vinkkiä, mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, jos on jumissa haastavan vuorovaikutustilanteen kanssa. 

Vinkit haastavaan vuorovaikutustilanteeseen

1. Käy läheisen kanssa ensimmäisenä läpi keskustelusäännöt. Jotkut käyttävät aikalisää, jos tunteet kuumenevat. Toiset kirjaavat tunteita ja ajatuksia paperille, jonka lukevat toiselle. 

2. Yritä pitäytyä rakentavassa vuorovaikutuksessa. Älä sorru syyttämään tai korottamaan ääntä, se ei yleensä vie keskustelua eteenpäin. Esitä tarvittaessa lisäkysymyksiä.

3. Vuorovaikutus on kahden kauppa: toista ei voi pakottaa – jokainen on vastuussa itsestään ja omasta tavastaan ilmaista itseään.

4. Ole armollinen itsellesi. Jos keskustelu on sinulle vaikeaa, sitä voi opetella ja hankaluuksista voi yrittää keskustella toisen kanssa avoimesti.

5. Vuorovaikutus on muutakin kuin sanoja (ilmeet, eleet, katseet, asennot, tunnelma, äänensävyt). Vaikka et olisi sanonut pahasti, silmien pyörittely tai käsien asennot saattavat kertoa muuta. Jos toinen takertuu olemukseen, on eri tapoja keskustella: esimerkiksi kävellessä tai kääntäen selät vastakkain keskustelukumppani ei voi ylitulkita olemusta tai ilmeitä. 

6. Käytä jämäkkää ilmaisua, joka ei salli huonoa kohtelua. Jos keskustelu ei johda mihinkään, ilmoita että olet valmis keskustelemaan uudestaan, kun toinen on halukas keskustelemaan asiallisesti. 

7. Sanojen merkitykset saattavat vaihdella. Jos keskustelukumppani käyttää sinua loukkaavia sanoja, kysy häneltä, mitä hän tällä sanalla tarkoittaa. Voi olla, että sana ei merkitse hänelle samaa asiaa kuin sinulle. 

8. Pelaajalla on oikeus olla vapaa menneestään (peliajasta). Jos keskustelu kääntyy vain pelaajan aiemman toiminnan syyttelyyn, vuorovaikutus ei ole rakentavaa. 

Pohdi

  • Millainen keskustelija sinä olet?
  • Onko sinun helppoa tai vaikeaa puhua asioista? Mistä se voisi johtua? 
  • Oletko kokenut, että keskustelemattomuus on vienyt haastavia tilanteita eteenpäin?
  • Mitä hyötyä näet tai olet kokenut keskustelusta?