Muutoksen eri vaiheita

Muutos harvoin tapahtuu nopeasti ja sitä edeltää aina erilaisia harkinnan vaiheita. Vaikka joku olisikin kertonut jonkin haitallisen käyttäytymisen, esimerkiksi rahapelaamisen tai tupakoinnin, loppuneen kuin seinään, hänenkin mielessään on tapahtunut harkintaa ja valmistautumista jo kauan. Muutoksen välttämättömyys on pikkuhiljaa kypsynyt.

Muutostyön ensimmäisenä vaiheena voidaan nähdä esiharkinta, jolloin mieleen on hiipinyt epäilys käyttäytymisen mielekkyydestä, mutta se ei ole toistaiseksi vakuuttanut pelaajaa muutoksen tarpeellisuudesta. Usein lähiympäristön reagointi tilanteeseen on alun perin saanut pelaajan ylipäätään pohtimaan asiaa.

Seuraavaksi vuorossa on harkintavaihe, jossa ongelmallisesti pelaava on jo itse alkanut tiedostaa ongelman. Tässä vaiheessa pelaaja yleensä horjuu muutoshalukkuuden ja muutosvastarinnan välillä pitkäänkin.

Päätösvaiheessa pelaaja on valmis tekemään muutospäätöksen. Hän on tiedostanut ongelman ja haluaa tehdä asialle jotain. Usein pelaajat kertovat tehneensä useitakin päätöksiä matkan varrella. Yleensä päätökset ovat kestäneet tietyn ajan ja ensimmäisen todellisen valinnan paikan edessä he ovat kuitenkin valinneet pelaamisen. Päätöksen purkautuminen aiheuttaa suurta pettymystä ja jopa itseinhoa. Mielessä voi käydä kysymys: ”Olenko näin heikko?”.

Päätöksen purkautuminen ei kuitenkaan kerro pelaajan heikkoudesta vaan valmistautumattomuudesta. Mikään päätös ei kestä, ellei ihminen ole valmistautunut kohtaamaan vaikeita valintatilanteita. Sinnikkyydellä tai ”lujalla selkärangalla” tehty pelaamattomuuspäätös todennäköisesti purkautuu ennemmin tai myöhemmin. Kestääkseen päätös tarvitsee tuekseen suunnitelmallisuutta.

Alkuvaiheessa on hyvä käyttää kaikkia pelaamista vaikeuttavia työkaluja, kuten esimerkiksi peli- ja rahankäyttöestoja. Nämä antavat ihmiselle rauhan alkaa tehdä varsinaista muutostyötä.

Varsinainen muutostyö sisältää pelaajan oman sisäisen maailman pohtimista ja tutkimista:

Millaista elämäsi olisi, jos nyt lopettaisit pelaamisen?
Millainen ihminen haluat olla itsellesi ja läheisillesi?
Mikä olisi pelaamisen lopettamisen vaikutus omaan ja perheesi hyvinvointiin?
Miksi ylipäänsä olet alkanut pelaamaan ja miksi pelaamisesi on jatkunut ilmeisistä haitoista huolimatta?
Oletko valmis kohtaamaan ne seuraukset, joita käyttäytymiselläsi olet aiheuttanut, kuten velkaantumisen, huonontuneet suhteet läheisiin ja valehtelun?

Tappioiden hyväksyminen sekä itselle anteeksiantaminen ovat keskeiset muutostyölle energiaa vapauttavat asiat. Itsetutkiskelun lisäksi muutostyö pitää sisällään tyypillisten pelihoukutustilanteiden tunnistamisen ja niihin valmistautumisen etukäteen. Esimerkiksi kuinka toimia palkkapäivän jälkeen, kun perheeni on matkoilla ja olen yksin kotona. Henkinen työ, rehellisyys itselle ja läheisille ja ennakointi ovat muutostyön työkaluja, joiden avulla pelaaja antaa itselleen mahdollisuuden päästä pelaamisesta eroon ja uudelle uralle elämässä.

Muutos ei aina tapahdu selkeästi erillisinä vaiheina, siksi se kannattaakin nähdä jatkumona. Monesti ihmiset myös sukkuloivat edestakaisin vaiheiden välillä. On hyvä muistaa, että haitallisista tavoista ja riippuvuuksista irtaantuminen ja uuden elämäntavan oppiminen on pitkä prosessi, joka edellyttää paljon tukea ja työtä.

Tämä jaottelu kuvaa tyypillistä pelaajan toipumispolkua. Se ei aina etene suoraviivaisesti, vaan matkalla saattaa tulla taka-askelia. Ne eivät koskaan mitätöi jo aloitettua muutosta, vaan mahdollisten taka-askelien jälkeen muutostyö jatkuu taas eikä ala nollasta. Kaikki ihmiset voivat viisastua kokemusten myötä.

Pohdi aikaisempia pelaamisen lopettamispäätöksiä

Millaisissa tilanteissa ne ovat kariutuneet?
Mitä opittavaa niistä on?