Kokemusasiantuntija Jouko Vidgrenin kirjoitus
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan kykyä kohdella itseään arvostavalla tavalla. Ihminen, joka on itsemyötätuntoinen, käyttäytyy itseään kohtaan kuten hän käyttäytyisi ystäväänsä kohtaan, eli ystävällisesti ja oikeanlaisella vaativuudella.
Sosiaalisena olentona ihminen kaipaa ja tarvitsee myötätuntoa tunteakseen olonsa turvalliseksi ja hyvinvoivaksi. Jos koemme sosiaalisen arvomme olevan uhattuna esimerkiksi epäonnistuessamme jossain meille ja yhteisöllemme tärkeässä asiassa, toimimme myötätunnon sijaan kriittisesti ja arvostelevasti itseämme kohtaan. Saattaa tuntua houkuttelevammalta samaistua sisäisen kritisoijan rooliin kuin tuntea olevansa se, joka on tehnyt tyhmästi ja hyväksyä oma hölmö suoritus.
Turha itsekriittisyys aiheuttaa pahoinvointia ja kyvyttömyyttä toimia suotuisalla tavalla omassa elämässä, Myötätuntoinen suhtautuminen taas edistää hyvinvointia ja ruokkii aivoja toimimaan luovasti. Tilanne hankaloittaa se, että aivomme ovat evoluutiossa rakentuneet erityisen herkiksi tunnistamaan uhan ja reagoimaan pelkoon. Tästä johtuen sisäinen itsekriittisyys aktivoituu helposti aivoissamme.
Levottoman mielen ominaispiirteitä ovat:
- Ajatusten siirtyminen menneestä tulevaan ja takaisin, niin ettei pysähdytä tähän hetkeen
- Automaattiohjaus:
- Mielessämme on koko ajan ajatuksia, joista emme ole tietoisia
- Reagoimme erilaisiin ärsykkeisiin automaattisesti
- Käytämme opittuja käyttäytymis- tai ajattelumalleja, jotka voivat olla:
- haitallisia
- stressaavia
- ahdistavia.
Omien kokemusteni pohjalta koen parhaimpana tapana pysäyttää ajatukset ja levottoman mielen keskittymällä hengitykseeni. Usein arjessa ajatukset alkavat kiertää kehää eli toistuvat, tai sitten mieli jää helposti johonkin ajatukseen tai tunteeseen kiinni. Varsinkin kun tulee loukatuksi, tuntuu siltä, ettei pysty ajattelemaan muuta kuin omia loukatuksi tulleita tunteita ja ajatuksia.
Tällaisissa tilanteissa yritän keskittyä hengitykseen. Samalla kun hengitän, toistan mielessäni ”ulos ja sisään”. Jo muutaman hetken keskittyminen katkaisee ajatusten kulun. Toki silloinkaan ei aina heti pääse irti ajatuksistaan, mutta se helpottaa hetkellisesti eli toimii minulla ns. ensiapuna.
Miten sitten voisimme keskittyä tähän hetkeen? Kun mieli on levoton, emme edes ole tietoisia kaikista ajatuksistamme. Kun haluamme keskittyä tähän hetkeen, on meidän tultava tietoisiksi ajatuksistamme ja pysähdyttävä pohtimaan ajatuksiamme.
Kun opit tarkkailemaan ajatuksiasi ja etenkin rahapeleihin liittyviä ajatuksia, olet päässyt tietoisen läsnäolon alkumetreille. Ongelmallisesti pelaavalle on tärkeää tarkkailla omia pelihoukutukseen liittyviä ajatuksia, uskomuksia ja tapoja. Pysähtyä miettimään miksi ajattelen näin, millaisia tunteita on ennen ajatuksia ja ajatusten aikana ja miten keho reagoi ajatuksiin. Tärkeää on myös, että ei yritä estää ikäviä ajatuksia, vaan antaa ajatusten tulla vapaasti ja pyrkii siihen, että ajatukset eivät jää mieleen vaan jatkavat matkaansa. Kun tietoisesti tarkkailet ajatuksiasi, huomaat, että ajatukset eivät jää pyörimään päähäsi.
Harjoitus
Läsnäoloharjoitus saattaa tuntua aluksi haasteelliselta. Pelkkä pysähtyminen voi tuottaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tuntemuksia. Tämä on normaalia, erityisesti jos et ole koskaan aikaisemmin pysähtynyt kuuntelemaan omaa sisäistä ääntäsi. Siksi voi olla haastavaa istua hiljaa paikoillaan – ajatukset vilisevät ja on vaikeaa keskittyä tähän hetkeen. Jotta harjoittelu tuottaisi tulosta, sitä on hyvä tehdä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.
Vinkki: aloita asteittain
Monet ovat aloittaneet läsnäoloharjoitukset ohjatuilla meditaationauhoituksilla (eng. guided meditation) tai lyhyemmillä harjoituksilla (noin 3–10 minuuttia). Vain kokeilemalla ja kuuntelemalla harjoituksia voit löytää sinulle sopivimman tavan harjoittaa läsnäoloa. Meditaatioharjoituksia voi etsiä mm. Youtubesta, Spotifysta tai äänikirjapalveluista.