Rahapeliongelman syyt ja ongelman kehittyminen: kolme polkua

Moni läheinen kaipaa syytä ja selitystä sille, miksi juuri hänen läheiselleen on kehittynyt rahapeliongelma. Aiempia tutkimustuloksia sekä kliinisiä havaintoja yhdistävä Polkumalli (The Pathways model) johdattanee vastausten äärelle.

Jo vuonna 2002 hahmoteltu Polkumalli on tänäkin päivänä laajasti hyväksytty ja hyödynnetty niin tutkijapiireissä kuin ongelmapelaajia kohtaavassa työssä. Mallin ansio on, ettei se oleta kaikkien ongelmapelaajien olevan samanlaisia ja peliongelman juontuvan kaikilla samoista syistä, vaan se onnistuu kuvaamaan ongelmapelaajia ja ongelmapelaamisen synnyn eroja melko selkeästi. Ongelman syntytapa vaikuttaa sekä pelaajan kokemiin oireisiin että hoidon ja tuen tarpeeseen.

Toisaalta malli tunnistaa myös samankaltaisuuksia eri pelaajaryhmien välillä: esimerkiksi voittojen tavoittelu, runsaaseen pelaamiseen ehdollistuminen, tavan muodostuminen, virheelliset pelaamiseen liittyvät ajatukset sekä tappioiden jahtaaminen ovat kaikille kolmelle ongelmapelaajatyypeille yhteisiä.

Mallissa ongelmapelaajat on luokiteltu kolmeen kategoriaan ongelman pääasiallisen taustatekijän mukaisesti: käyttäytymiseltään ehdollistuneihin (behaviorally conditioned), tunne-elämältään haavoittuviin (emotionally vulnerable) sekä epäsosiaalisiin ja impulsiivisiin (antisocial impulsivist).

Tutki alta sekä oheisesta kuvasta luokittelua tarkemmin. Tunnistatko, minkä kategorian piirteitä sinun läheisessäsi on eniten?

Käyttäytymiseltään ehdollistuneet

Pelkästään ympäristöstä johtuvat altistavat tekijät

Ehdollistuneilla pelaajilla ei ole juurikaan rahapeliongelmaa edeltäviä muita ongelmia (päihde- tai mielenterveysongelmia, impulsiivisuutta tai käyttäytymishäiriöitä) tai ne ovat hyvin vähäisiä. Tämän ryhmän pelaajat ovat voineet aloittaa rahapelaamisen tai päätyä ongelmiin missä tahansa iässä, nuorina tai varttuneempina. Rahapelaamisen pariin on päädytty tyypillisistä syistä ja ehkä sattumaltakin: joku ystävä tai mainos on innostanut kokeilemaan, pelien parissa on viihdytty ja pelaaminen on yhdistänyt kaveruksia.

Näiden pelaajien mahdollisesti kokema stressi, ahdistus tai runsas alkoholinkäyttö eivät ole näillä henkilöillä rahapeliongelman taustasyitä vaan pelaamisen seurauksia. Rahapeliongelman synty on seurausta ehdollistumisesta pelaamiseen: hän on innostunut rahapelaamisesta ja tottumisen kautta pelaamisesta on muodostunut harrastus ja tapa. Voitot ovat innostaneet pelaamaan enemmän ja useammin. Rahapelaamiseen on muodostunut virheellisiä voittamiseen ja omiin taitoihin liittyviä uskomuksia, vääriä johtopäätöksiä peleistä sekä huonoa päätöksentekoa. Tappioiden jahtaaminen ja asioiden piilottelu ovat johtaneet lopulta ongelmiin.

Ehdollistuneille pelaajille riittää usein kevyehkö tuki, kuten asiallinen tieto peleistä ja ongelmapelaamisesta, oma-apuvälineet sekä lyhyet keskustelut. Myös luonnollinen toipuminen on yleistä. Nämä pelaajat ovat usein motivoituneita hoitamaan itseään ja ongelmaansa sekä noudattavat hoito-ohjelmia ja tuessa saamiaan neuvoja.

Tunne-elämältään haavoittuneet

Ympäristön ja tunne-elämän altistavat tekijät

Tunne-elämältään haavoittuneiden kohdalla peliongelman taustalla on paljon samoja tekijöitä kuin käyttäytymiseltään ehdollistuneillakin: viihdettä, sattumaa, seuraa, jännitystä, ehdollistumista, virheuskomuksia ja tappioiden jahtaamista. Näiden tekijöiden lisäksi heillä on myös tunne-elämän altistavia tekijöitä: lapsuuden häiriötä ja traumoja, rahapeliongelmaa omassa lapsuuden perheessä, ahdistusta ja masennusta, huonoja elämänkokemuksia sekä heikkoja selviytymis- ja ongelmaratkaisutaitoja.

Rahapelaamisen päämotiivi on halu saada helpotusta ja säädellä omia kielteisiä tunteita. Ongelmapelaamisen voi laukaista tietty kuormittava elämäntapahtuma, kuten ero, läheisen sairastuminen tai kuolema tai työttömäksi jääminen.

Nämä henkilöt tarvitsevat aiempaa ryhmää pitkäaikaisempaa hoitoa. Vertaistuesta on heille usein myös paljon apua.

Epäsosiaaliset ja impulsiiviset

Ympäristön, tunne-elämän, biologian ja neuropsykologian altistavat tekijät

Tämän ryhmän pelaajilla on edellisten ryhmien piirteiden lisäksi biologisia ja neuropsykologisia altistavia tekijöitä kuten voimakasta impulsiivisuutta, riskikäyttäytymistä, mielenterveyden ja persoonallisuuden häiriöitä sekä tarkkaavuuden häiriöitä (esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö, adhd, masennussairaus). Näiden pelaaminen on alkanut usein jo varhain lapsuudessa tai nuoruudessa, se on kasvanut nopeasti ja siihen on liittynyt myös varhain varastelua.

Voimakas impulsiivisuus ilmenee haasteina muillakin elämän osa-alueilla: esimerkiksi runsaana päihteiden käyttönä, itsetuhoisuutena, ärtyneenä mielialana, kyvyttömyytenä sietää tylsyyttä sekä myös rikolllisena käyttäytymisenä.

Nämä pelaajat eivät valitettavasti ole useinkaan motivoituneita etsimään itselleen apua, eivät sitoudu eivätkä noudata hoito-ohjelmia ja hoitotoimenpiteet ja -ohjelmat myös tehoavat heihin huonommin kuin kahteen aiempaan pelaajaryhmään. Tämän ryhmän jäsenet eivät toivu itse, vaan tarvitsevat intensiivisempää hoitoa: kognitiivista terapiaa, laitoshoitoa sekä lääkkeellistä hoitoa.

Lähde: Blaszczynski & Nower (2002) A pathways model of problem and pathological gambling