Läheisen kolme selviytymiskeinoa
Perheenjäsenen päihde- tai peliriippuvuus muodostaa usein vakavan ja pitkäkestoisen terveysuhan ja henkisen kuormituksen tämän läheisille. Tietyntyyppisiin niin sanottuihin selviytymiskeinoihin turvautumalla perheenjäsenet voivat vähentää – tai lisätä – kokemaansa kuormitusta sekä vaikuttaa omaan terveyteensä ja henkiseen hyvinvointiinsa.
Stressi-kuormitus-selviytymiskeino-tuki -mallissa (Stress-Strain-Coping-Support model = SSCS) riippuvaisen läheiset nähdään tavallisina ihmisinä. Niinpä perheenjäsenet haluavat usein pyrkiä vaikuttamaan ja lopettamaan toisen riippuvuuden. Pelaamisen muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävät läheisten vaikuttamisyritykset nähdään tässä mallissa siis tyypillisinä välittävän läheisen reaktioina – mutta ei silti kovin hyödyllisenä. Läheisen olisi tärkeää reagoida vaikeaan tilanteeseen sellaisilla selviytymiskeinoilla, jotka eivät heikennä hänen omaa tai muun perheensä hyvinvointia. Laadukas sosiaalinen tuki –toivottavasti myös Pelirajaton-vertaistuki– ohjaa ja kannustaa läheisiä turvautumaan näihin hyödyllisempiin selviytymiskeinoihin.
Mallin mukaan niin sanotut ’ongelmasta vetäytyvät selviytymiskeinot’, joissa läheinen pyrkii ensisijaisesti estämään riippuvuudesta itseensä (ja lapsiinsa) seuraavat vaikutukset ja laittamaan omat tarpeensa etusijalle, ovat näistä kolmesta kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisimmäksi koettuja selviytymiskeinoja. Moni läheinen voi joutua tässä taistelemaan omaa luontoansa vastaan, jotta hän kykenee omaksumaan tämän tyyppisiä selviytymiskeinoja.
SSCS-mallissa selviytymiskeinot jaetaan kolmeen kategoriaan
- Ongelman poistamiseen tähtäävät selviytymiskeinot
- Aktiivinen pyrkimys saada toinen henkilö vähentämään tai lopettamaan ongelmallinen päihde- tai rahapelikäyttäytyminen vetoamalla toisen tunteisiin ja järkeen.
- Ongelman hyväksyvät selviytymiskeinot
- Pyrkimys sietää nykyistä tilannetta ja elää sen kanssa.
- Ongelmasta vetäytyvät selviytymiskeinot
- Pyrkimys estää riippuvuudesta itseen heijastuvat vaikutukset.
Tutkimus vahvistaa ongelmasta vetäytyvien selviytymiskeinojen voiman
Vuonna 2020 julkaistiin eräs tutkimus, jossa selvitettiin 211 päihde- tai rahapeliriippuvaisen läheisen hyödyntämiä erilaisia selviytymiskeinoja sekä sitä, miten hyödylliseksi he kokivat nämä eri keinot. Tutkimukseen osallistuneet olivat eri ikäisiä naispuolisia riippuvaisten kumppaneita, joista valtaosa oli edelleen parisuhteessa (88 %) henkilön kanssa. 71 % vastanneista oli päihdeongelmaisten ja 29 % ongelmallisesti pelaavien kumppaneita. Tutkimuksessa ei eritelty päihde- ja peliongelmaläheisten mahdollisesti hyödyntämiä erilaisia selviytymiskeinoja.
Tutkimukseen osallistuneet olivat hyödyntäneet monia eri selviytymiskeinoja viimeisen vuoden aikana. Oli tavallista, että eri ihmiset eivät olleet johdonmukaisia selviytymiskeinoissaan, vaan hyödynsivät vuoden aikana ristiin erityyppisiä keinoja.
Tutkimuksen mukaan osallistujat turvautuivat selvästi vähiten ’ongelman hyväksyviin’ kuuluviin selviytymiskeinoihin (74 % vastaajista oli hyödyntänyt kutakin tutkimuksessa esiteltyä tämän kategorian keinoa) ’Ongelman poistamiseen tähtääviä’ tai ‘ongelmasta vetäytyviin’ kuuluvia selviytymiskeinoja hyödynnettiin lähes yhtä usein (93 % & 88 %).
Tehokkaimmiksi selviytymiskeinoiksi osallistujat kokivat ongelmasta vetäytyviin kuuluvat selviytymiskeinot ja seuraavaksi tehokkaimmaksi ongelman poistamiseen tähtäävät selviytymiskeinot. Hyväksyvät selviytymiskeinot koettiin pääasiassa hyödyttömiksi. Tulos mukaili siis varsin hyvin SSCS-mallin oletuksia.
Ongelman poistamiseen tähtäävät selviytymiskeinot koettiin pääasiassa ”hieman hyödyllisiksi” ja muutamat ”ei ollenkaan hyödylliseksi” (tunteelliseksi heittäytyminen, anelu & muutoksen vaatiminen).
Ongelmasta vetäytyvistä selviytymiskeinoista kolme keinoa koettiin “hyödylliseksi”: muiden perheenjäsenten tarpeiden laittaminen riippuvaisen tarpeiden edelle, keskittyminen omiin kiinnostuksen kohteisiin & itsensä laittaminen etusijalle. Loput tutkimuksesta esitellyistä vetäytyvistä keinoista koettiin ”hieman hyödyllisiksi”.
Alta näet eri selviytymiskeinojen hyödyllisimmäksi koetut keinot (top 5) tähän tutkimukseen vastanneiden mielestä (prosenttiluku kertoo osuuden vastaajista, jotka ovat kokeneet vähintään “hieman hyödylliseksi”). Mieti lukiessasi, mitä näistä olet jo kokeillut ja mikä on ollut eniten avuksi. Kuinka pitkään tilanne on jo kestänyt? Minkä tyyppisiä keinoja jaksat vielä itse? Hyväksyviä keinoja ei selvästikään kannata käyttää, mutta entäpä muita: vieläkö yrität hoitaa ongelmaa ja missä määrin, vai joko on aika ottaa enemmän vetäytyviä selviytymiskeinoja käyttöön?
Ongelmasta vetäytyvät selviytymiskeinot, top 5
- Laitoin itseni etusijalle ja keskityin huolehtimaan itsestäni (90 % koki ”vähintään hieman hyödylliseksi”)
- Keskityin omiin kiinnostuksen kohteisiini, kuten työhöni ja harrastuksiin (89 %)
- Laitoin muiden perheenjäsenten tarpeet riippuvaisen tarpeiden edelle (78 %)
- Tein omia asioitani ja teeskentelin ettei puoliso ollut läsnä (71 %)
- Välttelin kumppanini seuraa (70 %)
Ongelman poistamiseen tähtäävät selviytymiskeinot, top 5
- En hyväksynyt tekosyitä riippuvuudelle ja kieltäydyin peittelemästä riippuvuutta muilta (75 %)
- Kerroin kumppanilleni, että riippuvuus masentaa minua ja toivoisin sen loppuvan (73 %)
- Ilmaistu pelaajalle odotuksista, jotka koskevat perheeseen panostamista (72 %)
- Selvitin puolisoni kanssa yhdessä talousasioita (69 %)
- Yritin erilaisilla säännöillä rajoittaa riippuvuutta (68 %) & puhuin läheiseni kanssa riippuvuudesta (68 %)
Hyväksyvät selviytymiskeinot, top 5
- Pyrin pitämään kulissit kunnossa ja piilottamaan riippuvuuden merkit (61 %)
- Hyväksyin ettei tilannetta voi muuttaa (58 %)
- Peittelin riippuvuutta muilta, hyväksyin puolison syytökset tai keksin tekosyitä puolison hyväksi muille (50 %)
- Tein uhkauksia joita en ollut aikeissa toteuttaa (49 %)
- Annoin kumppanilleni rahaa (48 %) & koin itseni liian pelokkaaksi tekemään mitään (48 %)