Hyppää sisältöön

Peliongelmasta toipuminen vaiheittain ja läheisen vaikutuskeinot eri vaiheissa

Pelaajan lisäksi myös läheisen on tärkeää ymmärtää, että pelaamisesta eroon pääsemisessä on erilaisia vaiheita. Jos päätät tukea pelaajaa muutoksessa, sinun olisi hyvä tunnistaa suurin piirtein se vaihe, jossa pelaaja juuri nyt on, ja sovittaa oma toimintasi tähän vaiheeseen. Muutos ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tapahdu aina selkeästi erillisinä vaiheina ja monesti ihmiset myös sukkuloivat edestakaisin vaiheiden välillä. Kyseessä on malli, joka auttaa sinua hahmottamaan sellaisen ihmisen koko toipumisprosessia, joka pääsee ongelmasta eroon.

Haitallisista tavoista ja riippuvuuksista irtaantuminen ja uuden elämäntavan oppiminen ei ole pelkkä päätös, vaan usein pitkä prosessi, joka edellyttää toipujalta itseltään hyvin paljon työtä. Läheisiltä, vertaisilta ja ammattilaisilta tuleva oikeanlainen tuki auttaa toipujaa hänen työssään.

Tässä tekstissä on esitetty ajatuksia eri vaiheessa olevien pelaajien tukemisesta. Syventäkää ajatuksia ryhmäsi tai tukihenkilösi kanssa yhdessä keskustellen ja lopun pohdintakysymyksiä hyödyntäen. Eri mieltäkin ehdotuksista saa olla, lopullisia totuuksia nämä eivät ole.

Kielto-, esiharkinta- ja harkintavaihe: tee haitat näkyväksi ja turvaa oma taloutesi

Ennen toimintaan ryhtymistä on tultava havahtuminen ongelmasta sekä selkeä päätös toiminnan muuttamisesta. Kieltovaiheessa pelaaja ei vielä myönnä ongelmaa, vaikka se voi hänen läheisilleen olla jo ilmiselvä. Esiharkintavaiheessa pelaajan mieleen on hiipinyt epäilyksiä oman käyttäytymisen mielekkyydestä, mutta hän ei ole vielä millään tavoin vakuuttunut muutoksen tarpeellisuudesta.

Jos pelaaja paljastaa ongelman oma-aloitteisesti läheiselleen, on hän usein harkintavaiheessa ja alkanut itse tiedostaa ongelmaansa. Sen sijaan ongelmallisesta pelaamisesta yllättäen kiinni jäävä henkilö ei ole välttämättä pohtinut muutosta vielä ollenkaan. Puheesta selviää, kieltääkö hän ongelmansa vai onko hän tiedostanut sen.

Jos tunnistat pelaajasi olevan kielto-, esiharkinta- tai harkintavaiheessa, keskity edistämään pelaajan havahtumista ja tietoisuuden syvenemistä ongelmasta sekä pelaamisen seurauksista. Usein lähiympäristön reagointi tilanteeseen saa henkilön pohtimaan ylipäätään koko asiaa.

  • Kerro suoraan omista havainnoistasi pelaamisen vaikutuksista: miten pelaajan toiminta vaikuttaa erityisesti sinuun itseesi, muuhun lähipiirin (esim. yhteisiin lapsiinne tai pelaajan perheeseen) ja läheisen havaintojen perusteella myös pelaajaan (muuhunkin kuin raha-asioihin. Millainen ihminen hän on kun pelit ovat päällä vs. kun eivät ole tai kun pelaaminen ei ollut vielä ongelma). Koska läheinen on itsekin järkyttynyt tilanteesta ja tunteet voivat olla molemmilla osapuolella pinnassa, voi aiheen käsittely muuttua helposti riitelyksi. Pölyn laskeuduttua keskustelua kannattaa jatkaa.
  • Kerro omista toiveistasi muutoksen osalta sekä peloistasi mitä hänelle, sinulle ja teidän ihmissuhteellenne tulee tapahtumaan, jos pelaaminen jatkuu.
  • Tee selväksi, että valinta pelaamisen jatkamisesta tai pyrkimyksestä lopettamiseen on pelaajalla itsellään. Jos uskot, että pelaajan tekemät valinnat tulevat vaikuttamaan myös sinun tekemiisi valintoihin, kerro sekin. Vältä kuitenkin uhkailua.
  • Älä luota pelaajaan talousasioissa äläkä ota toiselle kuuluvia raha-asioita kannettavaksesi. Varmista, että pelaaja hoitaa omat osuutensa yhteisistä raha-asioistanne (esim. automaattiset tilisiirrot palkkapäivänä tilillesi). Selvitä itsellesi ja viesti tämän jälkeen jämäkästi pelaajalle, mitä seuraa, jos hän ei hoida sovittuja velvoitteitaan tai käyttää sinun tai yhteisiä rahojanne edelleen pelaamiseen.
  • Älä korjaile (tai korjaa korkeintaan mahdollisimman vähän!) pelaajan talousasioita, sillä aiheutuneet talousongelmat ovat usein tehokkaimpia keinoja todella havahtua siihen, että pelaaminen aiheuttaa vakavia seurauksia. Ajatus on, että pelaajan ajatus “voin pelata, läheiseni kyllä sitten viime kädessä auttaa ja hoitaa” olisi saatava loppumaan. Se vaatii sitä, ettei läheinen pysyy jämäkkänä eikä suostu enää korjailemaan asioita. Havahduttajana voivat toimia esimerkiksi pelaamisen takia väliin jäävät lomamatkat, lapsen harrastusten karsiminen, bensan loppuminen autosta ja työssäkäynnin estyminen, välttämättömyys turvautua yksipuolisempaan ruokaan tai ruokajakeluihin, maksamattomat sähkölaskut ja niistä seuraavat sähkökatkot. Maksuhäiriömerkintää tai ulosottoakaan ei pitäisi liikaa pelätä, vaan nähdä se myös keinona sille, että velkaantuminen ja kaoottinen taloustilanne saadaan viimein hallintaan ja pelaaja havahtuisi toimintansa seurauksiin ja muutoksen välttämättömyyteen.
  • Ehdota ja tarjoa pelaajalle myös ulkopuolista pohdintatukea: esim. Pelirajaton-toiminnan vertaispuhelin ja chat sekä nettisivuilta löytyvät tarinat ja podcastit ovat sopivan kevyitä vaihtoehtoja suositeltavaksi harkintavaiheessa olevalle. Kielto- ja esiharkintavaiheessa olevat näihin vaihtoehtoihin tuskin vielä tarttuvat.
  • Älä käperry itseesi vaan koita häpeästäsi huolimatta puhua tilanteestasi vähintään ymmärtäville sydänystävillesi.

Yllä olevilla keinoilla voit siis pyrkiä vauhdittamaan pelaajan havahtumista ongelmaan sekä siirtymistä päätösvaiheen kautta toimintaan. Toisinaan läheisen toiminnalla on vaikutusta pelaajaan, toisinaan taas ei.

Elävässä elämässä asiat eivät useinkaan mene yhtä suoraviivaisesti kuin oppikirjoissa. Esimerkiksi pariskuntien yhteisessä taloudessa ei ole aina selvää, mikä on pelaajan oma talousasia ja mikä taas vaikuttaa teihin molempiin. Yhteisessä taloudessa kaikki syövät varmasti esimerkiksi samaa ruokaa ja on vaikeaa antaa vain pelaajan tuntea tältä osin toimintansa seurauksia.

Päätösvaihe: kannusta ja edistä varsinaiseen muutostyöhön ryhtymistä 

Päätösvaiheessa pelaaja on tiedostanut ongelman sekä toiminnastaan aiheutuvat laajat haitat ja hän haluaa päästä haitoista eroon. Ainoa keino siihen on kaiken pelaamisen lopettaminen kokonaan (ei pelaamisen jatkaminen ja tappioiden kuittaaminen suurella voitolla, jonka moni pelaaja näkee ratkaisukeinona). Tyypillisesti ensimmäiset lopettamisyritykset tarkoittavat ainoastaan lopettamispäätöstä – joskus myös päätöstä vahvistavia estoja pelisivustoille. Tällaiset mekaaniset lopettamisyritykset kestävät parhaimmillaan joitain kuukausia ennen kuin peleihin palataan takaisin.

Jos pelaaja ei onnistu muuttamaan itseään, on siis paluu peleihin jonain heikkona hetkenä lähes vääjäämätön. Pelaajan olisi löydettävä pelaamisensa juurisyy, tultava tutuksi omien ajatus- ja toimintamalliensa kanssa, opeteltava hallitsemaan omaa talouttaan, otettava vastuuta raha-asioistaan ja selvitettävä niin oma rahasuhde kuin pelaamisesta vaurioituneet ihmissuhteetkin. Tulisi laittaa asiat oikeaan arvojärjestykseen, löydettävä muuta tärkeämpää ja kiinnostavampaa tekemistä pelaamisen tilalle sekä hyvästeltävä pelit lopullisesti.

Jos läheinen tunnistaa pelaajan olevan päätösvaiheessa, voi hän vahvistaa päätöstä sekä pyrkiä edistämään pelaajaa kohti toimintavaiheita:

  • Voit kannustaa peleistä eroon pääsemiseen, talousasioiden selviämiseen tavalla tai toisella sekä luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen.
  • Jos pelaaja haluaa, voit auttaa häntä vaikeuttamaan pelaamista: kannusta pelaajaa ottamaan käyttöön pelaamista vaikeuttava esto-ohjelma ja sulkemaan pelitilit sekä auta häntä rahankäytön esteiden toteuttamisessa yhteisesti sovitun suunnitelman mukaisesti. Varaudu siihen, että vaikka pelaaja sanoo haluavansa lopettaa, hänellä on luultavasti edelleen varauksia ajatellussaan
  • Auta pelaajaa ymmärtämään, että mekaaninen muutos (päätös & estot) harvoin vielä lopettavat pelaamista. Lukekaa esimerkiksi yhdessä tämän läheistyökirjan pelaaja-teeman materiaaleja.
  • Ehdota Pelirajaton-toiminnan vertaistukea tai ammatillista tukea pelaajalle. Itseymmärrys lisääntyy parhaiten vuorovaikutuksessa, joka haastaa oikeiden kysymysten pohdinnassa, lievittää häpeää ja lisää pystyvyyden tunnetta. Tuen avulla pelaaja pääsee tekemään perusteellista itsetutkiskelua ja saa muutostyönsä käyntiin. Itse muutosta tehdessä samat levyt usein pyörivät eivätkä toimintaa ohjaavat ajatukset muutu.
  • Ehdota pelaajaa kiinnostavia sekä myös yhteisiä mukavia aktiviteetteja: Pelanneen elämä on usein vahvasti kietoutunut pelaamisen ympärille ja olisi tärkeää nähdä, että elämässä on paljon mukavampaa ja tärkeämpääkin tekemistä.
  • Älä luota raha-asioissa edelleenkään pelaajaan vaan suojaa edelleen tiukasti oma taloutesi.

Toimintavaihe: Tue muutostyössä

Toimintavaiheessa pelaaja aloittaa varsinaisen muutostyön. Pelaajan muutostyö sisältää oman itse sisäisen maailman pohtimista ja tutkimista sekä pelaamattomuutta tukevien vastausten löytämistä esimerkiksi seuraavan tyyppisiin kysymyksiin: Millainen ihminen haluan olla itselleni ja läheisilleni? Millaista elämäni olisi, jos nyt lopettaisin pelaamisen? Mikä olisi sen vaikutus omaan ja perheeni hyvinvointiin? Miksi ylipäänsä olen alkanut pelaamaan ja miten pelaamiseni on jatkunut ilmeisistä haitoista huolimatta? Miten ajatukseni peleistä ja pelaamisesta ovat vääristyneet ja pyrkivät edelleen kannustamaan minua toisinaan pelaamisen jatkamiseen? Miten varaudun näiden ajatusten heräämiseen? Kuinka toimin jatkossa hankalissa tilanteissa: esimerkiksi palkkapäivän jälkeen, kun perheeni on matkoilla ja olen yksin kotona? Olenko valmis kohtaamaan ja hoitamaan ne pieleen menneet asiat, joita käyttäytymiselläni olen tuottanut: esimerkiksi velkaantumisen ja huonot suhteet läheisiini?

Tappioiden hyväksyminen sekä itselle anteeksiantaminen ovat keskeiset muutostyölle energiaa vapauttavat asiat. Rehellisyys itselle ja läheisille sekä ennakointi ovat muutostyön työkaluja, joiden avulla henkilö antaa itselleen mahdollisuuden päästä pelaamisesta eroon sekä päästä uudelle uralle elämässään.

  • Kannusta hakeutumaan tai arvosta sitä, että pelaaja osallistuu vertaisryhmään tai hoitaa tukihenkilön avulla itseään, hän käy terapeutilla, osallistuu Peli Poikki -ohjelmaan tai hoitaa muulla vuorovaikutukseen pohjaavalla tavalla itseään.
  • Selvitä pelaajalta, mitä tukea hän kaipaa sinulta. Kaikkeen ei silti tarvitse suostua: pyri tukemaan oman jaksamisesi ja asettamiesi rajojen mukaisesti.
  • Voit keskustella pelaajan kanssa tukisuhteissa koetuista oivalluksista ja muutoksista.
  • Pyri käsittelemään pelaajan aiheuttamat tappiot ja hyväksymään sen seuraukset yhteiseen elämäänne. Pelaajankin voi olla vaikeaa hyväksyä tappioita, joten voit pyrkiä olemaan tässä esimerkkinä.
  • Voitte juhlistaa pelaajan onnistumisia yhdessä, esim. pelaamattomuuden merkkipaaluja kuukausittain.

Ylläpitovaihe: osallistu ristiriitojenne ratkaisemiseen ja hoida viimeistään nyt itseäsi

Muutostyön jälkeen pelaaja siirtyy aktiivisesta työskentelystä ylläpitovaiheeseen. Tilanne ja mieli on rauhoittunut ja usko pelaamattomuuden jatkumiseen ja muutoksen pysyvyyteen on vahvaa. Pelaaminen ei ole enää aktiivisena mielessä ja työstettävänä, vaan elämään on noussut tärkeämpään rooliin muut elementit. Myös lähipiirin kanssa tilanteeseen on yleensä löydetty kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Mikäli ihmissuhde pelaajan kanssa edelleen jatkuu, on suurimmat ristiriidat ratkaistu ja anteeksi on osattu pyytää ja puolin ja toisin myös pystytty antamaan.

Viimeistään nyt läheisen olisi hyvää aikaa hoitaa myös itseään, ellei hän ole tehnyt tätä aiemmin. Katkeruus, epävarmuus ja epäilys voivat jäädä läheiselle päälle, eikä luottamuksen ole siksi mahdollista rakentua. Myös ihmissuhdetta voidaan hoitaa ja syventää esimerkiksi pariterapian avulla.

Loppuyhteenveto

Kaiken kaikkiaan läheisen on siis mahdollista havahduttaa pelaajaa tuomalla omasta näkökulmastaan esiin aiheutuneita haittoja sekä kannustaa pelaajaa (oman jaksamisensa rajoissa) muutostyössä ja asian avoimessa käsittelyssä. Läheinen voi myös tarjota apuaan esimerkiksi tukimuotojen etsimisessä sekä raha-asioiden kontrolloimisessa.

Tärkeintä läheisen on kuitenkin koko ajan muistaa se, että muutoksen tekemisen ja vastuun kantamisen tekemisistään täytyy olla aina pelaajan vastuulla – rakkaankaan ihmisen puolesta kun ei voi muutosta tehdä.

Toisinaan läheisen hyvää tarkoittavat auttamisyritykset ovat karhunpalveluksia niin pelaajalle kuin läheiselle itselleen. Yliauttamisen lopettaminen ja oman epävarmuuden ja pahan olon sietäminen näissä tilanteissa on tärkein neuvomme mikä meillä pelaajan auttamiseen liittyen on. Monesti paras tapa auttaa on astua sivummalle, antaa toisen ottaa enemmän vastuuta asioistaan ja auttaa vähemmän. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä puolisona minun on pakko auttaa tai lapseni auttamatta jättäminen on hänen heitteille jättämistään -ajatusmallit pitävät vahvasti otteessaan.

Vaikka monet pelaajat lopulta lopettavat ja pääsevät irti, on niinkin, että kaikki ongelmallisesti pelaavat eivät lopeta. Etukäteen emme voi tietää, kenelle lopulta näin käy. Myös tämä mahdollisuus on ajattelun tasolla hyvä käydä läpi: miten voin elää siinäkin tilanteessa itse mahdollisimman hyvää elämää, vaikkei läheiseni pelaaminen ikinä loppuisikaan?

Pohdi

  1. Missä toipumisvaiheessa läheisesi suurin piirtein nyt on?
  2. Mitä mieltä olet artikkelissa ehdotetuista läheisen tavoista tukea pelaajaa sinulle ajankohtaisessa pelaajan muutosvaiheessa? Mitä olet ehdotuksista jo kokeillut ja miten olet niissä onnistunut? Mikä tuntuisi tarpeelliselta seuraavaksi?
  3. Kuinka paljon ajattelet, että pystyt läheisesi toimintaan tässä peliasiassa vaikuttamaan? Mitä ajatuksia kuulemistasi muiden läheisten tilanteista ja heidän vaikutusmahdollisuuksistaan on herännyt?