Millaiset vaikutukset ovat tyypillisiä kanssani samassa roolissa olevilla muilla läheisillä?
Peliongelma heijastuu usein pelaajan koko lähipiirin. Monet haitoista ovat koko lähipiirille samoja, mutta osaan läheisistä ongelma vaikuttaa eri tavalla ja eri vahvuudella. Häpeä, huoli, kielteiset tunteet ja neuvottomuus ovat monien läheisten jakamia kokemuksia. Pelaajan masennus ja alakulo tarttuvat helposti lähipiiriin. Ihmissuhteen jatko pelaajan kanssa mietityttää ja pelaajan pahoinvointi huolestuttaa. Asiasta keskustelu monesti sisäänpäin kääntyneen ja toisinaan räjähdysherkän pelaajan kanssa aiheuttavat helposti riitoja, minkä takia moni läheinen välttää konflikteja ja pysyy mieluummin vaiti. Myös läheisten itsesyytökset ovat melko tavallisia: syy pelaamiselle saatetaan nähdä itsessä ja omassa toiminnassa.
Pelaajien lisäksi läheiset kokevat usein painetta salailla ja peitellä tilannetta muilta, mikä heikentää muita ihmissuhteita ja eristää muista. Pelaamisesta aiheutuneet taloudelliset ongelmat heijastuvat varsinkin saman katon alla asuviin, mutta usein myös muu lähipiiri (erityisesti pelaajien vanhemmat) kokevat taloushuolia taipuessaan paikkailemaan pelaajan aiheuttamia menetyksiä. Vaikka pelaaja osoittaisi jo selkeitä toipumisen merkkejä, on pelko pelaajan repsahduksesta läheisillä vielä pitkään läsnä.
Osa läheisistä kokee myös henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, mutta sekä väestötutkimuksen (2023) että meidän kokemustemme mukaan nämä eivät ole läheisten tyypillisimpiä – tosin eivät täysin poikkeuksellisiakaan – kokemuksia.
Puolisot
Pelaajien puolisoiden elämässä ongelmapelaamisen seuraukset tuntuvat usein hyvin voimakkaasti ja ne jatkuvat usein vielä pelaamisen loppumisen jälkeenkin. Puoliso saattaa alkaa vastata yksin koko perheen elatuksesta ja laskuista ja joutuu näin karsimaan omasta elintasostaan ja kulutuksestaan. Tässä rytäkässä myös puolisot voivat velkaantua. Myös huolenpito lapsista, kodista ja talousasioista voi siirtyä entistä enemmän puolison kannettavaksi. Kasaantuneiden vastuiden ja väsymyksen lisäksi häpeä pelaajan ja perheen tilanteesta voi johtaa eristäytymiseen muista ihmisistä ja ihmissuhteiden heikentymiseen.
Parisuhteeseenkin syntyy monenlaisia jännitteitä. Kumppanuus ja seksuaalisuus saattavat kärsiä. Salailu, valheet ja pelaajan taloudellinen holtittomuus nakertavat luottamusta pitkäksi ajaksi. Puoliso voi menettää kunnioituksen pelaajaa kohtaan ja kokea syyllisyyttä siitä, ettei pysty lopettamaan toisen pelaamista. Puolisoiden psyykkinen ja fyysinen terveys, kuten työkykykin, voi heikentyä. Stressi, masennus, unettomuus sekä jatkuva epäilys toisen tekemisistä heikentävät hyvinvointia.
Avuttomuus ja ristiriitaiset tunteet vaivaavat monia puolisoita. Tilanteen hyväksyminen, velkojen kanssa eläminen, haaveiden lykkääminen tai niistä luopuminen (yhteinen asuntolaina, lomamatkat yms.) sekä katkeruuden välttäminen ovat haasteita myös peliongelmansa jo selättäneiden pelaajien puolisoille sekä myös ex-puolisoille.
Pelaajan vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset
Eri taloudessa asuvat pelaajan vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset haluavat usein auttaa pulaan joutunutta lastaan/lapsenlastaan/sisarustaan, mutta rajojen vetäminen auttamiseen sekä vastuun siirto aikuiselle ihmiselle omista tekemisistään tuottaa usein hankaluuksia.
Erityisesti vanhemmilla säilyy usein korostunut huoli lapsestaan, jo aikuistuneestakin. Vanhempien tyypillinen tapa tukea on rahallinen apu: lapsensa aiheuttamien pelivelkojen maksaminen, rahan antaminen ruokaan ja muihin (todellisiin tai keksittyihin) kuluihin tai lapsensa ottaminen takaisin lapsuudenkotiin asumaan. Vanhempien välillä voi tulla konflikteja ja riitoja siitä, miten asiaan suhtaudutaan ja miten ongelmallisesti pelaavaa lasta autetaan. Joitain vanhempia kalvaa syyllisyys lapsensa tilanteesta: mitä olen tehnyt kasvatuksessani väärin, kun lapsestani on tullut ongelmallisesti pelaava? Syyllisyys koetuista puutteista kasvattajana aiheuttaa helposti ylimääräistä vastuunottoa lapsesta sekä vaikeuttaa kieltäytymistä loputtomasta rahan antamisesta.
Vanhemmat saattavat myös joutua pelaavan lapsensa taloudellisen hyväksikäytön, manipuloinnin tai rikoksen uhriksi, joten auttaminen ei ole aina omasta halusta lähtenyttä. Vanhemmat (kuten toki muutkin läheiset) voivat kokea myös uhkailua (esim. väkivalta, itsemurha, pelaamisen jatkaminen, välien katkaiseminen, opiskelujen lopettaminen, rikoksiin ryhtyminen), jos vanhempi ei taivu aikuisen lapsensa tahtoon. Aikuisen lapsen tulokseton ohjaaminen ja kannustaminen hoidon ja tuen piiriin aiheuttaa turhautumista, ärtymystä ja voimattomuutta. Toisinaan vanhempi voi yhteisestä sopimuksesta toimia pelaamisen rajoittajana (esim. seurata pankkitilejä ja pitää huolta aikuisen lapsensa rahoista). Rooli voi kuitenkin olla epäselvä ja aiheuttaa monenlaisia ristiriitoja ja kahnauksia pelaajan mielen ja motivaation heitellessä.
Pelaajan lapset ja lapsenlapset
Pelaajan alaikäiset lapset saattavat tuntea itsensä hylätyiksi ja olon turvattomaksi, kun vanhemman aika ja energia kuluu pelaamiseen. Vanhemman käyttäytyminen voi tuntua välinpitämättömältä ja kaoottiselta, ja herättää lapsessa pelkoa ja ahdistusta. Peliongelmasta seuraavat taloudelliset ongelmat vaikuttavat lapsen mahdollisuuksiin harrastaa ja myös hänen perustarpeidensa tyydyttyminen voi estyä. Todennäköisesti lapset aistivat perheessä vallitsevan salailun sekä kiristyneen ilmapiirin, vaikkei asiasta heille usein suoraan kerrottakaan. Myös toinen, ei-pelaava vanhempi voi olla masentunut, uupunut tai ahdistunut, jonka seurauksena lapsi jää vaille riittävää huomiota. Lapset saattavat joutua kantamaan liikaa vastuuta itsestään ja muista perheenjäsenistä ja menettävät näin huolettoman ja iloisen lapsuuden. Ongelmat myös periytyvät (geenit ja sosiaalinen oppiminen), jonka takia malli pelaamiseen saatetaan oppia omalta vanhemmalta.
Pelaajan aikuiset lapset ja lapsenlapset kokevat huolta vanhempansa/isovanhempansa pelaamisesta ja selviytymisestä. Raha-asioiden hoitamisessa vanhempien tukeutuminen lapsiinsa tai lapsenlapsiinsa aiheuttaa niin ikään ristiriitoja ja syyllisyyttä. Aikuiset lapset yrittävät usein eri keinoin rajoittaa ikääntyvän vanhempansa pelaamista tai ohjata häntä hoitoon. Jos keinot eivät auta, on seurauksena usein ihmissuhteen heikentyminen.
Pohdi
- Millaisia tekstissä mainittuja tyypillisiä haittoja sinä olet pelaajan läheisenä kokenut? Entä mitä harvinaisempia, jotka jäivät tekstistä mainitsematta?
- Mitä omia tai muilta tulevia odotuksia koet rooliisi pelaajan läheisenä (puoliso, vanhempi, aikuinen lapsi, sisarus) sisältyvän ja miten ne vaikuttavat toimintaasi pelaajan läheisenä?
Lähteenä hyödynnetty: Itäpuisto, Maritta 2015. Läheiset ja rahapeliongelma. Tietoa ja välineitä läheisten kanssa työskentelyyn. THL.