Hyppää sisältöön

Uuden edessä

Uuden edessä

Muutostyö ja pysyvä pelaamattomuus edellyttää muutoksen syvällisempää pohtimista. Hyvän olon tunne ja omavoimaisuus hiipii helposti mieleen ja se voi johtaa ajatukseen ”Kyllä mä voin vähän kokeilla, hallitsen jo itseni”. On hyvä pitää mielessä, että pelaamattomuudessa ei ole kyse itsehillinnästä tai ns. selkärangasta, vaan uuden elämäntavan opettelemisesta ja sen toteuttamisesta. Ongelmallisesti pelanneen aivoihin on jäänyt vahva ja helposti aktivoituva muistijälki pelaamisesta ja pienenä kokeiluna alkanut viihdepelaaminen ryöstäytyy ennemmin tai myöhemmin hallitsemattomaksi pelaamiseksi. Pelaamisen kiihokkeena toimivat sekä voittaminen että häviäminen.

Pohdi

  • Miten voittaminen on vaikuttanut pelaamisesi kehittymiseen? Entä häviäminen?
  • Nouseeko ajatus tai toive pelaamisesta mieleen vielä kuukausienkin pelaamattomuuden jälkeen?
  • Mistä silloin on kysymys?
  • Mikä olisi sinulle todellinen ja mahdollinen retkahtamisen paikka? Kuinka voisit tilanteen välttää?
  • Mikä rasittaa tunne-elämääsi? Kutsuuko se sinua pelien ääreen?
  • Palaa aikaisempiin pohdintoihisi siitä, miksi sinulle on tärkeää olla pelaamatta. Pitävätkö nämä arvopohdinnat edelleen paikkansa?
  • Onko sinulla jokin muisto, joka kutsuu sinua pelien ääreen?
  • Muistele havahtumistasi. Haluatko palata siihen tilanteeseen?
  • Onko oma paikkasi ja tehtäväsi maailmassa vielä löytymättä? Voisiko esimerkiksi arvomaailman pohtiminen auttaa sen löytämisessä?